Pallaksen alue kuuluu Suomen kolmanneksi suurimpaan kansallispuistoon, Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon. Se sijaitsee Länsi-Lapissa ja levittäytyy Enontekiön, Kolarin ja Muonion kuntien alueelle ja on elinympäristöltään yhdistelmä metsä-Lappia ja tunturi-Lappia, maanviljelystä ja poronhoitoa.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella toimii yhä neljä paliskuntaa. Alueen eläimistö on runsas ja monimuotoinen: siellä voi nähdä muun muassa harvinaisen tunturihaukan.
Alueesta muodostettiin kansallispuisto jo vuonna 1938 jolloin sinne suuntautui jo matkailua. Sodan aikana saksalaiset käyttivät hiihtoturisteille rakennettua hotellia, mutta räjäyttivät sen perääntyessään vuonna 1944. Uusi, puinen hotelli rakennettiin tuhotun tilalle vuonna 1948. Hotelliin johtava tie valmistui vasta 1956, sitä ennen hotellivieraat kuljetettiin perille porokyydillä Muoniosta.
Hotellin pihapiirissä on myös Metsähallituksen ylläpitämä Pallastunturin luontokeskus, jonka näyttelyihin, esityksiin ja tapahtumiin voi tutustua maksutta. Luontokeskuksesta saa hankittua Pallasjärven kalastuslupia ja sieltä lähtee myös noin kolmen kilometrin mittainen Vatikurun luontopolku tunturimaastoa. Talvella Pallaksen luontolatu tutustuttaa tunturin talviseen luontoon. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella on myös lukuisia tulentekopaikkoja, kotia, tupia, vuokrakämppiä ja autiotupia.
Pallaksen alue on kiistanalainen, koska Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella olevaa hotellia halutaan laajentaa, vaikka kansallispuistoalueille ei hotelleja normaalisti rakenneta lainkaan. Ainoa toinen kansallispuistohotelli sijaitsee Kolilla. Matkailun aiheuttamat ongelmat, maaston kuluminen ja roskaantuminen sekä ja matkailuyrittämisen vaatima lisärakentaminen uhkaavat rakennushankkeiden arvostelijoiden mukaan alueen luonnon herkkää tasapainoa. Pallaksen hotellihanketta ja sen vaatimaa lainmuutosta tullaan käsittelemään eduskunnassa todennäköisesti vielä vuoden 2008 aikana. Pallas on juuri nyt erityisen ajankohtainen.